Elämme todellista nörttien kulta-aikaa. Rakastamamme laitteisto muuttuu kompaktimmaksi, edullisemmaksi ja tehokkaammaksi päivä päivältä. Uudet teknologiat vaikuttavat voimakkaasti jokapäiväiseen elämäämme, helpottaen arkeamme, mutta luoden samalla myös uusia haasteita ja riskejä yhteiskunnassamme.
Teknologian evoluutio on ollut niin nopeaa, että välillä tuntuu olevan vaikea pysyä perässä. Vasta muuta vuosikymmen sitten maailmamme oli hyvinkin erilainen – meillä ei ollut mobiililaitteita, tietokoneita, langattomia kuulokkeita tai sosiaalista mediaa. Miltä tuntuisi palata hetkeksi ajassa taaksepäin ja kokeilla elämää ilman niitä nykyajan hienouksia, jotka teknologian kehitys on tuonut mukanaan? Mitä jäisimme kaipaamaan nykymaailmasta?
Vuosi vuodelta markkinoille tulee yhä mullistavampia teknologian keksintöjä, joista emme ole osanneet edes unelmoida. Teknologiakehitys aiheuttaa suuria muutoksia sekä ihmisen työelämään, teollisuuteen että arkeen. Yritysten ja yhteiskunnan kannalta teknologian avulla voidaan lisätä tuntuvasti tuottavuutta, joka puolestaan kiihdyttää talouskasvua. Työnteosta on erilaisten innovatiivisten laitteiden myötä tullut nopeampaa ja tehokkaampaa ja monet ihmisen vastuulla ennen olleet toimet voidaan tätä nykyä jo korvata automaatiolla. Tämä puolestaan aiheuttaa tiettyjen työpaikkojen katoamisen, mutta toisaalta luo myös uusia työpaikkoja. Myös tieto kulkee huomattavasti nopeammin ja sujuvammin koneiden välityksellä, avaten uusia tapoja hoitaa työasioita ja mahdollistaen mutkattoman tiedonkulun. Tämä näkyy myös ihmisten sosiaalisessa kanssakäymisessä – teknologian laitteet ja sosiaalinen media ovat tehneet yhteydenpidosta muiden ihmisten kanssa helpompaa ja nopeampaa, mutta kääntöpuolena on se, että kasvokkain kommunikointi on selvästi vähenemään päin.
Teknologian rooli musiikissa
Erilaiset teknologiat näyttelevät yhä suurempaa roolia nykyajan musiikkimaailmassa. Musiikkiteknologiaa hyödynnetään nykyään äänittämisessä, tallennuksessa, säveltämisessä, sovittamisessa, esittämisessä ja äänentoistossa. Teknologia on seurannut ihmiskunnan musiikkikulttuureja jo aivan alkutaipaleilta asti ja ihminen on käyttänyt kekseliäisyyttään luodakseen uusia musiikillisia ilmaisukeinoja. Nykyään sekä musiikin harrastajille että ammattilaisille on tarjolla enenevässä määrin työkaluja, joiden päämääränä on luoda musiikkia, joka yhdistelee saumattomasti taidetta ja teknologiaa. Nyt myös älylaitteet ovat tehneet uuden vallankumouksen musiikin alalla ja mullistaneet samalla musiikin opetuksen. Esimerkiksi tabletista on tullut yleinen apuväline instrumenttiopetuksessa ja sillä korvataan nykyään jo sekä nuottikirjat että metronomi, ja halutessaan siitä saa myös treenikaverin poistamalla kappaleesta oman musiikki-instrumentin.
Myös äänentoiston teknologia on kokenut mullistavia muutoksia. Ennen sähkön käyttöönottoa akustinen musiikki toistettiin yleisölle sijoittamalla eri soittimet lavalle niiden kuuluvuuden mukaan. Myös esiintymistilat suunniteltiin musiikin esittämiseen sopiviksi. Heikommin kuuluvien laitteiden kuuluvuutta parannettiin akustisilla vahvistinlaitteilla ja myös laulua vahvistettiin megafonin avulla. Sähköiset soittimet ja vahvistimet kehitettiin vasta 1950-luvulla ja niiden avulla musiikkia voitiin soittaa yhä suuremmille yleisöille.
Tekoäly muuttaa pelimaailmaa
Vaikka ihmisen ajattelu on yleisesti tarkasteltuna edelleen huomattavasti jopa kaikkein kehittyneempää tekoälyä edellä, olemme nyt jo törmänneet alueisiin, joilla tilanne on kääntynyt toisinpäin. Tänä päivänä voidaan jo sanoa, että pelien maailmassa tekoäly päihittää ihmisen 5-0. Googlen tekoäly AlphaGo löi vuonna 2016 korealaisen maailmanluokan huippupelaajan Lee Sedolin aasialaisessa go -lautapelissä. AlphaGon uusimman version, AlphaGo Zeron, järjestelmään syötettiin vain pelin säännöt ja sen ainoaksi tavoitteeksi määriteltiin pelin voittaminen, keinolla millä hyvänsä. AlphaGo Zero hämmästytti sekä koneen kehittäjät että yleisön, päihittämällä alkuperäisen AlphaGon jo kahden päivän sisällä. Siitä lähtien AlphaGo Zero on voittanut AlphaGon 100-0, todistaen sen, ettei ihmisellä ole lajissa enää minkäänlaisia mahdollisuuksia.
Tekoäly on vallannut tätä nykyä myös korttipöydät. Professori Tuoman Sandholm kehitti Libratus-nimisen ohjelmiston, joka voitti 2017 pelatussa ammattilaisten Texas hold’em -pokerissa alan parhaat pelaajat. Toisin kuin monessa muussa tekoälyn pelaamassa pelissä, pokerin tekee haastavaksi se, että muiden pelaajien kortit eivät ole näkyvissä. Täten tekoäly kykenee jo päihittämään ihmisen myös tehtävissä, jotka vaativat epätäydellisen tiedon varassa tehtävää päättelyä. Epätäydellisen tiedon peleissä tekoälyn soveltaminen on huomattavasti vaikeampaa, mutta se on saanut lukuisat kehittäjät ottamaan haasteen vastaan ja nykyään tekoälyä sovelletaan muun muassa sellaisiin peleihin kuin Starcraft, jossa pelaaja näkee pelin kartasta vain osia ja joutuu tekemään ratkaisuja myös muiden pelaajien päätösten perusteella. Tekoäly on rantautunut myös nettikasinoiden maailmaan ja koneälyyn pohjautuvia alustoja on testattu jo laajasti niin pokerin kuin kolikkopelienkin parissa. Koneäly kehittyy huimasti ja tuskin tulee menemään kauan siihen, että kaikki nettikasinoilla nähtävät pelit on integroitu toimimaan tekoälyn kanssa.